lauantai 11. tammikuuta 2014

79. Kuinka muokkaan kuviani?

Hihhei, viimeinkin maahan on satanut vähäsen lunta, mutta kuitenkin sen verran paljon että koko maa on suurinpiirtein peittynyt valkeaan vaippaan. Ajattelinpa sitten ottaa kameran käteen ja lähteä vähän kuvailemaan tätä lumista luontoa nyt kun sitä lunta vielä tuolla maassa on, en ihmettelis vaikka se huomenna sulaisikin jo pois. Sain myös sellasen idean ihan tässä tylsyyttäni näyttää, miten muokkailen näitä kuvia ja millaisilla asetuksilla niitä otan. En tykkää käyttää koskaan kovin korkeaa ISO-arvoa, koska rakeiset kuvat ei oo kivoja. Tosin pimeällä ja maneesissa se on aika välttämätöntä, sillä en omista kovin valovoimaisia putkia vielä, millä saisi otettua kuvia pienemmällä ISO-arvolla. Kun jälkikäsittelen sitten kuviani blogiin tai jonnekkin, en tee niihin kovin radikaaleja muutoksia. Muutan yleensä vaan valoisuutta, kontrastia ja säätelen värejä, ellen sitten halua kuvasta sellaista erikoista, jolloin teen sitten isompia muutoksia. Mutta nyt tällä kertaa ainakin ajattelin vain näyttää, miten muokkaan nämä peruskuvat tänne blogiin.

alkuperäinen

vinkki: näet kuvissa tapahtuvat muutokset paremmin, kun painat ensimmäistä kuvaa ja rullaat kuvat letkassa läpi!

AUKKO f/5.6 ISO 400 VALOTUSAIKA 1/200s

terävöittäminen

Terävöitän yleensä aina kuviani hieman, että ne ovat tarkempia, jolloin ne eivät näytä ihan niin pehmeältä. Pidän nimittäin itse enemmän terävistä kuin pehmeistä valokuvista, mutta en kuitenkaan ihan liian terävistä.


kirkkaus

Jos kuva näyttää hirmu tummalta/todella vaalealta, muokkaan sen valotusta joko vaaleammaksi tai tummemmaksi ihan kuvasta riippuen. Tämä kuva oli vähän turhan tumma, niin lisäsin siihen vähän valoa, että tunnelma ei ole ihan niin synkkä ja kaikki erottuu kuvasta.


kontrasti

Lisään yleensä kuviini myös kontrastia, että tummat ja vaaleat kohdat tulevat selkeämmin esiin kuvasta. Tähän kuvaan lisäsin sitä aika paljon, että sain kuvasta omaan silmääni sopivan. Liika kontrasti tekee kuitenkin omaan silmääni kuvasta hieman tukkoisen, joten en käytä sitä yleensä paljoa, sekin toki riippuu ihan itse kuvasta miten paljon sitä tulee lisätä taikka jossain tapauksessa vähentäää.


tasot?

Otsikko siksi kysymysmerkillä, kun en tiedä toiminnolle/työkalulle oikeata nimeä, mutta levels-nimellä se löytyy tuolta photarista. Mutta tällä työkalulla kuitenkin tummennan varjoja ja vaalennan valoja tarpeen mukaan, tähän kuvaan tummensin varjoja hieman ja toin vaaleita kohtia hieman esiin, jolloin tuo valkoinen kohta tuon höttösen päällä paloi vähän puhki, mutta se kyllä miellyttää kummasti omaa silmääni, teistä en sitten tiedä, kertokaa toki mielipiteenne! 


saturaatio

Lisään kuviini tarvitaessa aina vähän lisää väriä, ettei se näytä ihan harmaalta ja kylmältä. Tähän kuvaan sitä ei pystynyt paljoa lisäämään, mutta sen verran että kuva näyttää vähän lämpimämmältä ja värikkäämmältä. 


lopputulos

Vielä viimeisenä siulaksena saatan muokata kuvasta vielä kirkkautta ja kontrastia, mutta yleensä se on valmis julkaistavaksi tuon saturaation muokkaamisen jälkeen. Tähän kuvaan lisäsin vielä vähän kontrastia ja tykkään aika paljon lopputuloksesta. Muokkasin tätä kuvaa kyllä aika paljon, koska alkuperäinen oli ihan tollanen harmaa ja tylsä. Alla vielä kokonaan valmis ja julkaisukelpoinen kuva: 


Mitä piditte tästä postauksesta, oliko ihan hölmö vai haluaisitteko kenties näitä lisää vaikka hevoskuvista tms? Ehdotuksia otetaan vastaan, ihan kaikki postausideat ovat tervetulleita, olisi nimittäin kiva saada kirjoitettua tänne useammin kuin kerran viikossa! :) Laitan tähän loppuun vielä jotakin tän päiväsia ennen ja jälkeen muokkauksen -kuvia.

AUKKO f/5.6 ISO 400 VALOTUSAIKA 1/200s



AUKKO f/5.6 ISO 400 VALOTUSAIKA 1/250s



AUKKO f/5.6 ISO 400 VALOTUSAIKA 1/125s

78. Mietteitä ratsastuksesta

Pahoittelen postauksen angstisuutta, tällä hetkellä on vaan niin masentunu fiilis ettei tästä sen ilosempaa saa, jos et siis kestä vähän tällasta alakulosempaa tekstiä, ethän sitten lue! :)

Joskus vaan tulee vastaan sekin piste, ettei motivaatio vaan riitä enää tälle harrastukselle. Miulla on jo jonkun aikaa ollu sellanen tunne, että en vaan jaksa enää tätä harrastusta. Ensimmäinen tunti tänä vuonna oli kun pakkopullaa, ootin vaan että se tunti loppuu ja pääsen kotiin tallilta, tuntu vaan niin vaikeelta ja turhauttavalta olla siellä, kun vielä kaiken lisäks tuntiki meni ihan penki alle. Tällä viikolla meni nyt kuitenkin vähän paremmin ja motivaatio nous miinukselta plussan puolelle, mut ei se varmaan tästä korkeemmalle nouse enää.


Varmaan suurin tekijä tässä motivaation laskussa on se, että tiiän varsin hyvin että en pääse enää tästä pidemmälle tässä harrastuksessa. Ratsastuskoulun hevosilla loppuu kapasiteetti just tähän 90-100cm tasoon eikä siitä eteenäin enää pääse, Illillä on kouluakaa ihan  turha koittaa kun sen askeleet on nii kamalat että ei niihi voi mukauta ollenkaan eikä tuolla oo oikei muutakaa hevosta millä tuota koulua mennä. Oon jo niin pitkään ratsastuskouluoppilaana harrastanu tätä, että alkaa jo ihan tympimään, 12 vuotta on pitkä aika junnata eteenpäin elämäänsä kyllästyneillä tuntihevosilla. Tästä kehittyäkseen isompiin luokkiin ja paremmaks ratsastajaks vielä tarviis sen oman hevosen, mutta kun ei vaan ole mahdollisuuksia hankkia sellasta. Ei enää oo ees järkee, koska lähen kuitenkin vähän yli vuoden päästä opiskelee muualle, nii miten sitten saisin köyhänä opiskelijana maksettuu mitään tallivuokria ja revittyy koulusta sit aikaa sille hevoselle? Toinen mahollisuus ois ylläpitohevonen siihen asti, ennenkun sit muutan pois kotoo, muttakun ei vaan siihenkään oo rahatilanteen takia mitään mahollisuuksia. Mites tästä sitten jatketaan, kun koulun hevoselta loppuu kapasiteetti ja omaa/ylläpitohevosta ei vaan saa?

Oon myös jonkun aikaa miettiny, että joo, jos pitäsin vaikka vähän taukoo tästä. Tuo joulukuussa ollu kuukauden tauko teki ihan hyvää, sai kerrankin olla paljon vapaampi ja ei tarvinnu stressata tulevaa valkkaa, kisoja tai sitä tuntiakaa. On tuolla siis tosi mukavat hevoset, mutta ykskään niistä ei vaan oo sellanen mikä tuntus hyvältä, eniten ehkä tuo Illi, mutta sekin on kuitenkin sellanen että tekis mieli vaan vaihtaa. Sitten kuitenkin Illi on vaan se täydellinen, vaikka se nyt ei ookkaan mikään sopusuhtasin ja pitkäaskelisin hevonen jolla on täydellinen hyppytyyli, se vaan on just sellanen miun tyylinen, ihme retupelle joka on ihan erilainen kuin muut. Ei minuu haittaa se et se ei kuljekaan täydellisesti peräänannossa koko ajan, kuhan se vaan on välissä et saan sen hallittuu. Nyt siitä on tosin tullu sellanen et se vaan painaa kättä vasten ja vetää täyttä laukkaa pitkin maneesia ilman jarruja. Onhan se ihan kiva et se liikkuu, mut se on iha syvältä kun siihen ei saa mitään tuntumaa eikä otetta ja sit yritäppä saaha se vielä esteelle. Se on ainut huono puoli Illissä, se vie kanssa motivaatiota alaspäi kun en saa hallittuu sitä ollenkaan. 



Toisaalta en kuitenkaan haluis tästä harrastuksesta luopuu, sitä on kuitenkin tullu harrastettuu jo yli kymmenen vuotta ja paljon hyviäki hetkiä ja muistoja saanu. Muttakun se vaan on nyt tällä hetkellä että tää hevosettomuus vaan laskee tän motivaation ihan kokonaan, oon vaan niin kateellinen niille, joilla on mahdollisuus saada se oma hevonen ja kehittyy pidemmälle ja päästä hyppäämään pidemmälle kun seurataso. Taino, aluetasollahan tässä periaatteessa mennään, mutta voiko sitäkään siks sanoo kun kahet aluekisat vuodessa.. Tää on vaan niin ilkee ja vaikee tunne, ei tiiä pitäskö itkee vai nauraa vai kenties molempia, mutta ei tälle vaan maha mitään. Ei vaan yhtään motivoi ajatus siitä, että hyppään koko lopun elämääni 90cm seuratasolla, ei sitten yhtään. Oon tosi kateellinen myös niille, jotka pääsee koulun hevosilla niitä 120cm luokkia ja pääsee ulkopuolisiin kisoihin, täällä ei valitettavasti sitä mahdollisuutta ole ja ymmärrän hyvin myös että miksi. Olen myös aina halunnut kenttäratsastajaksi, mutta ei täällä ole sitäkään mahdollisuutta yhdelläkään tallilla, ehkä pitää vaan muutta jonnekkin Kuopioon tai Helsinkiin että sitäkin pääsis ehkä joskus koittamaan, jos vaan se oma koni ois alla.

Ehkä tää tästä vielä paranee, ehkä ei, aika näyttää. Nyt ainakin tällä hetkellä tää ei vaan kiinnosta yhtään, taino kiinnostaa mutta ei enää vaan noilla koulun hevosilla. Ehkä sit 30v päästä ku oon säästäny vaivalloisesti rahoja saan jonku puskaratsun millä körötellä eteenpäin, ehkä en, mutta siitä oon varma etten kyllä ikinä pääse tästä pidemmälle tässä, ei vaan tuu koskaan olemaan niin paljon rahaa et pystysin ylläpitämään oman hevosen ja vielä sit reissaamaan sillä ympäri maailmaa kisoissa.


perjantai 10. tammikuuta 2014

77. Pikakuulumiset!

Hups, oon kirjottanu viimeks yli viikko sitten, miun piti kirjottaa tänne alkuviikosta, mutta se vähän jäi, mutta parempi se kuitenki myöhään kun ei millonkaan..! Kirjotan tän viikon valmennuksesta erikseen postauksen sitten varmaan kisapostauksen yhteydessä, kun saan kuvamateriaalia sieltä.  Niin ja tosiaan, tän viikon sunnuntaina on siis seurakisat tiedosssa, se perus 80 ja 90cm ois taas tarkotus mennä, jos nyt vaikka menis vähän paremmin kun parilla edellisellä kerralla, sillä valkka meni lopusa ihan tosi hyvin kuukauden tauon jälkeen!

Nyt ei taas oo tapahtunu oikein mitään mielenkiintosta, paitsi toteutin keskiviikkona yhen pitkäaikaissen unelman, otin nimittäin napakorun! Oon ties miten pitkään haaveillu siitä ja katellu erilaisia koruja, mutta äiti ei koskaa lämmenny asialle, eikä se kyllä tottapuhuen lämmenny nytkään, mutta otinpas sen silti (kjähkjäh..). Jännitys oli ihan älyttömän suuri viimesillä hetkillä ennen ottoo, minuu pelotti mm. että se koskee ihan penteleesti ja joku menee ihan pielee ja se näyttää retulta. Mutta kaikki olikin onneks ihan päinvastoin, se ei sattunu juuri yhtään ja siitä tuli ihan älyttömän kivan näkönenki! Nyt vaan sit ootellaan että se paranee ja pääsen vaihtaa tän harjotuskorun tilalle jonkun vähän siistimmän korun, caant wait! Reikä on lähteny paranemaan ihan hyvin, oon suihkutellu sitä päivittäin ja hautonu suolavedellä, vielä se on arka eikä mahallaan pysty nukkumaan, mutta kyllä sekin tässä toivottavasti menee vielä lähiakoina ohi.


Kävin myös tänään wanhojen kampauksen koekampauksessa, missä vähän kateltiin ja kokeiltiin miten miun hiukset oikein käyttäytyy ja riittää siihen kampaukseen, minkä itelleni halusin. Olin siitäkin alussa vähän epävarma, että miltä kyseinen kampaus miun päässä näyttää, oli vähän sellanen tunne että tuun näyttämään joltain pitkulapää alienilta! Mutta kampaus oli parempi ku hyvä, hiukset riitti aivan mainiosti ja se oli ehkä vaan niin täydellinen! Toki siinä vähän nyt sojotti kaikki joka suuntaan ja on tuo aivan kamala juurikasvu (joka värjätään ennen wanhoja pois, mutta nytki se näytti jo tosi hyvältä, en vaan jaksa oottaa sit sitä ihan varsinaista kampausta meikkeineen ja mekkoineen ja koruineen. Mekkoo on en oo vielä saano, sekin toivonmukaan tulee tässä lähiviikkoina että sitä kerkee korjailemaan, jos ei satukkaan ihan sopiva.. Kaikki muu onki sit jo hankittu, paitsi sitten mekko jatkoille, mutta on tässä vielä aikaa seki tilata. Tosin siinä varmaa käy niin että kuvittelen että on aikaa ja sitten wanhoja edeltävällä viikolla tajuun, että perhana, se mekko on vielä tilaamatta.. Ehkä niin ei toivottavasti käy, tai sit oon asian kanssa ihan keltasessa nesteesä.. Kuvat on puhelimella otettu, joten laadusta ei kannata välittää, kunhan nyt vaan vähän saa visiota tulevasta kampauksesta!




Niin ja tosiaan, vaihdoin tässä illan mittaa myös ulkoasun (vaihteeks..) ja blogi oli sen aikaa suljettu, moni sitä jo vähän ihmettelikin, mutta siis ihan vaan ulkoasumuutoksen takia oli, ei muuttunut yksityiseksi! Mitä pidätte uudesta ulkasta?

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

76. Vuoden eka tunti kuvina

Joo eli menin vuoden ensimmäisellä tunnilla Lyytillä, enempää en jaksa tunnista selostaa, mutta ihan siedettävästi meni, huomas vaan kyllä että ei oo kunnolla kuukauteen ratsastanu, mutta eiköhän tää tästä lähe vielä! Älkää välittäkö kuvien laadusta, koska maneesi takaa laadun! Kaikki kuvat © Emilia










Kaiken © Meri Tukiainen 2015, ellei toisin mainita!