lauantai 15. marraskuuta 2014

122. Vauvakuumetta

Einyt sentään ihan kirjaimellisesti, vaan rakastuin ihan totaalisesti tuohon Vaavi-Iiroon, vaikka meno olikin semmosta räpellystä. Onneks Iiro pelasti aina kun kehäilin ite, kiltti vauveli se kyllä on jos ei muuta! Ehkä meistä vielä treenillä saa jotakin, toivottavasti ainakin. Valkka meni kuitenkin ihan ihmeen hyvin ottaen huomioon, että hyppäsin Iirolla ekaa kertaa ja menin sillä kolmatta kertaa elämässäni.

Koska olen laiska, en jaksa sen kummempaa analyysia selostaa, kaiken oleellisen näkee tuosta videolta. Pitää ehkä joskus tehdä joku kunnon selostus valmennuksesta, kun ne aina jää vähän tämmösiks kun oon niin laiska lapsi. Alkuverkassa tehtiin vaan avoja ja väistöjä, että saatiin hevoset väliin, ei kyllä meikäläisellä toiminu kun en mitää otetta meinannu saaha siihen koniin. Lopussa kuitenkin alko jo meno olla paremman näköstä ja tasasempaa, kun pääsin kärryille tuon hevosen ajatusmaailmasta. Parit hypyt oli kyllä hyvin mielenkiintosen näkösiä, kun kaikki jalat tulee ihan eriaikaan esteen yli, mutta pääasia on, että yli päästiin! Kunhan tästä tutustutaan ja jatketaan treeniä, niin ehkä tää meijän menokin tasottuu vähän ja en kehäile ihan niin paljon kun nytten. Itekkin saan tässä vähän kokemusta ja harjotusta kun ei ookkaan ihan niin yksinkertanen hevonen alla, mikä on ihan hyvä juttu!


Linkki videoon

2 kommenttia:

  1. tarkottaakos tää nyt sitte et rupeet kisaa iirol ? :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyllä tää vähä niiku tarkottas :)

      Poista

Kaiken © Meri Tukiainen 2015, ellei toisin mainita!